Kauniina syyskuisena päivänä lähdimme bussimatkalle kohti vanhaa pääkaupunkiamme Turkua. Tässä opiskelijoiden kuvauksia vieralukohteistamme:

Ussan ryhmän kanssa käytiin eka Turun yliopistolla jossa oli vastaanottamassa oppaamme Elisa ja Julia, jotka itse opiskelevat poliittista historiaa. Pääsimme näkemään ja kuulemaan yliopiston kampuksesta ja sen opiskelusuunnista (ja työllistymisestä), joita oli runsaasti. Pääsimme myös kuulemaan yliopiston yhteisöllisyydestä (mikä on vahva kaupungin pienen koon takia) ja sen tapahtumista. Itse vakuutuin ja harkitsen ehdottomasti hakemista! (Joe)

Turun tuomiokirkko oli paljon hienompi kuin Helsingin, myös ruumiita löytyi enemmän. Ruumiit sijaitsivat kirkon alla, minne oli aikanaan vissiin haudattu jotain merkkihenkilöitä tjsp. Niitä ei valitettavasti päässyt kuitenkaan katsomaan. Kirkossa oppaamme kertoi paljon kirkon historiasta, mm. sen, että aikanaan ihmisten piti maksaa istumapaikasta kirkossa. Paikoista on tapeltu, sillä onhan se nyt vaurauden merkki istua kirkossa eturivissä. Myös Mikael Agricolaan liittyvää sälää oli esillä, näimme mm. ensimmäisen painoksen uudesta testamentista 1500-luvulta. Niitä kuitenkin painettiin aikanaan jopa 500 kappaletta, joten ihan pelkästään sen takia ei kannata Turkuun lähteä. Eikä tekstistä vanhanaikaisen kirjasimen takia edes saanut selvää, siinä sitten selvisi syy miksi siihen aikaan lukutaito ei ollut niin yleinen. Kirkossa oli myös huuhaa “pyhäinjäännös”, joka tosin oli hienossa aika hienossa mökissä. Syy siihen miksi se on huuhaa on se, että se on olevinaan pala piispasta jota ei kuitenkaan koskaan ollut olemassa. Toisaalta koska kirkko on luterilainen, voisi siellä olla vaikka pala käytettyä vessapaperia. (Sini)

Museossa käytiin läpi Turun kaupungin historiaa oppaan avustuksella. Kierroksella tutustuttiin Turun maalaistalojen jäännöksiin ja arkeen, joka niiden ympärillä pyöri. Pieniä yksityiskohtia ihmisten elämästä tuohon aikaan oli tarjolla runsaasti ja katseltavaa oli paljon. Kiinnostavaa oli, kuinka museo sijaitsi tutkittavien raunioiten päällä. Suuremman kuvan hahmottaminen oli helppoa, kun historian keskellä niinsanotusti pystyi kävelemään. (Eetu)

Kaiken kaikkiaan kannatti lähteä, paljon uutta tarttui matkaan ja matkustaminen avartaa aina. Kiitokset vielä kannatusyhdistys Kannulle, jonka tuki mahdollisti tämän retken.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommentisi
Nimi