Ylioppilaskokeissa siirrytään vaihteittain pois kynien ja paperien käytöstä. Tilalle tulevat sähköiset kokeet siten, että keväällä 2019 kaikki yo-kokeet tehdään jo sähköisesti.

Tänä syksynä yo-kokeessa sähköisiksi muuttuivat maantieto, filosofia ja saksa. Viherissä sähköisiin kokeisiin osallistui kaksi kirjoittajaa: yksi filosofiassa ja yksi maantieteessä. Keväällä 2017 sähköisiksi kokeiksi muuttuvat myös psykologia, yhteiskuntaoppi ja ranska.

yopalvelimet_blur
Viherin lukiolla sähköisen yo-kokeen teknisistä järjestelyistä vastasi tänä syksynä Annika Ampuja (oik.).

Sähköisessä kokeessa opiskelija liittää tietokoneeseen usb-tikun, jolloin kokeen käyttöjärjestelmä DigabiOS korvaa koneen oman käyttöjärjestelmän kokeen ajaksi. Kone on yhdistettynä koulun tutkintoverkkoon, joka on suljettu paikallisverkko, eikä koneella pääse kokeen aikana internetiin.

Kokelas odottaa, kunnes kokeen valvoja käynnistää kokeen palvelimelta klo 9. Opiskelijalla on kokeessa käytettävissä aineistoja, esimerkiksi tekstejä ja videota. Vastaukset tallentuvat palvelimelle automaattisesti kokelaan kirjoitettaessa ja siirretään palvelimelta YTL:n sähköiseen portaaliin kokeen päätyttyä. Opettaja arvioi vastaukset järjestelmässä ja lähettää ne lopulliseen arviointiin YTL:n sensorille sähköisesti.

“Kaikki paperinpyörittely saadaan pois, ja opiskelija pystyy muokkaamaan tekstiä helpommin kuin paperisessa kokeessa.” -Annika Ampuja

Viherin lukiolla sähköisen kokeen teknisistä järjestelyistä vastasi tänä syksynä Annika Ampuja, joka myös filosofian opettajana korjasi filosofian kirjoittaneen kokelaan sähköisen yo-kokeen. Mitkä olivat opettaja Annikan mietteet ensimmäisen sähköisen yo-kokemuksen jälkeen?

Millä tavoin filosofian koe muuttui sähköistämisen yhteyessä?
– Filosofian kokeen rakenne ja tehtävien pistemäärät muuttuivat. Aikaisemmin kaikki tehtävät ovat olleet 6 pisteen esseetehtäviä, mutta nyt koe sisälsi sekä lyhyempiä selitystehtäviä että laajempia esseetehtäviä, kertoo Annika. – Kokeen kokonaispistemäärä nousi huomattavasti ja esseetehtävien pistemäärät vaihtelivat 12–20 pisteen välillä eli sen vuoksi kokeen arviointi oli erilaista kuin ennen.

Millä tavoin sähköisen kokeen arviointi oli erilaista verrattuna paperiseen kokeeseen?
– Kokeen korjaaminen oli helpompaa ja nopeampaa, koska ei ole papereiden pyöritystä; Klikkaa vain ruudusta ja tehtävä aukeaa, Annika kuvailee. – Kokemukseni mukaan koneella kirjoitettu teksti on myös nopeampaa lukea kuin käsinkirjoitettu. Korjatessa opettaja pystyy tekemään sähköisesti kommenttikenttiin omia merkintöjä, jotka eivät lähde YTL:lle. Niihin voi esimerkiksi laittaa korjaamisen aikana alustavia pistemääriä.

yosali
Viherissä sähköiseen yo-kokeisiin osallistui tänä syksynä kaksi kokelasta. Suurin osa aineista kirjoitettiin edelleen paperisina.

Voisiko sähköisessä kokeessa kehittää jotain?
– Kaikki meni meidän koululla todella hyvin, mutta tekniset ongelmat on ne joihin pitää tulevaisuudessa varautua. Koe voi esimerkiksi myöhästyä teknisistä syistä.

Onko syytä olla huolissaan esimerkiksi tietoturvasta?
– Molemmissa kokeissa on heikot kohtansa, mutta en sanoisi että niitä on sen enempää sähköisessä kuin paperisessa, pohtii Annika. – Sähköisessä kokeessa on se etu, että siinä järjestelmään jää lokitietoja, joita pystyy jäljittämään ja selvittämään. Valvojat sijoitetaan siten, että jokaisen kokelaan näyttö näkyy jollekin valvojista. Kokelaiden on myös hyvä muistaa, että vilpistä kiinnijäämisen seuraukset ovat vakavat.

Oletko tyytyväinen siihen, että kokeet muuttuvat sähköisiksi?
– Kannatan ehdottomasti. Kaikki paperishow ja paperinpyörittely saadaan pois ja opiskelija pystyy muokkaamaan tekstiä helpommin kuin käsinkirjoitetussa kokeessa.

 

Teksti: Opettajat Katariina Koskenkorva ja Annika Ampuja.

Kuvat: Jussi Rekilä

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommentisi
Nimi