Jos lukion opiskelijalta kysyttäisiin, mikä innostaa heitä opiskelemaan, vastaus olisi luultavasti motivaatio. Motivaatio, tai joissain tapauksissa kunnianhimo voi olla hetkellistä tai sitoutuneena johonkin pitkän ajan tavoitteeseen. Innostavan aiheen opiskelu voi olla nuorelle jopa mielekästä. Toisaalta motivaation takana voi olla jokin haave tai tavoite tulevaisuuteen liittyen. Jos haluaa saada kiinni unelma-ammatistaan, täytyy opiskelijan motivoitua työhönsä.

Kunnianhimo on mahtava asia. Sen usein kuvaillaan olevan vahvaa halua tehdä tai saavuttaa jotain, mikä vaatii päättäväisyyttä ja kovaa työtä. Sitä ei tule aina sekoittaa haluun nostaa itseään muita ylemmäs. Journalisti Antti Ämmällä käsitteli kunnianhimon vaikutusta työelämään artikkelissaan “Näin paljon enemmän palkkaa voit saada persoonallisuutesi takia” (Taloussanomat 22.12.2015). Artikkeli perustuu tutkija Terhi Maczulskijin ja Jutta Viinikaisen suorittamaan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimukseen. Sen mukaan suorituskeskeiset, kunnianhimoisiksi ja määrätietoisiksi määritellyt työntekijät ansaitsevat tehokkuudellaan jopa 20% enemmän palkkaa muihin verrattuna. Jos kunnianhimon vaikutus on työelämässä näin suuri, se on luultavasti erittäin hyödyllinen väline lukiolaisenkin arkeen. 

Kunnianhimon siivittämä opiskelumotivaatio voi johtaa hienoihin tuloksiin. Kuitenkin joissain tapauksissa tavoitteet voivat nousta jopa liian korkealle ja hitaasti lamaannuttaa lukiolaisen itsevarmuuden. Tämän takia jokaisen opiskelijan tulisi osata erotella toisistaan terveellinen ja terveydelle haitallinen kunnianhimo. Terveyttä haittaava kunnianhimo perustuu liiallisiin tavoitteisiin. Opiskelijalla on paineet suoriutua halutulla tavalla miellyttääkseen joko muita tai omaa pyrkimystään. Kunnianhimon taustalla voi olla tavoite, joka koetaan niin tärkeäksi, että se on otettu ihmisen arjen keskipisteeksi. Tällöin kaikki hänen tekemisensä perustuvat pyrkimykseen saavuttaa tämä tavoite. Epäterveellisen kunnianhimon seurauksia ovat väsymys, uupumus, sosiaalisen eristäytyminen ja kärsiminen psyykkisellä tai fyysisellä tasolla.  

Itse tutustuin tähän ongelmaan lukion alkaessa. Olin suoriutunut peruskoulun opiskelusta vähällä työmäärällä. Pelkäsin laskea tavoitteitani, sillä se tuntui epäonnistumiselta. Lukiossa työmääräni kasvoi huimasti, ja jouduin käyttämään yhä enemmän aikaa opiskeluun koulun ulkopuolella. Pysyin kuitenkin sinnikkäästi tavoitteissani, enkä laskenut rimaa arvosanojen suhteen. Tällainen määrätietoinen asenne saattaa toimia hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä sillä on heikentävät vaikutukset. Itse kärsin univaikeuksista ja uupumuksesta. Joinain päivinä kouluun meneminen tuntui hyvinkin vaikealta. Ongelma on hyvinkin yleinen. Journalisti Juulia Jaulimo painotti koulustressin vaikutusta erityisesti tyttöihin artikkelissaan “Pahoinvointi koulussa pahenee: Burn out on “tyttöjen syrjäytyminen”?” (MTV Uutiset 6.1.2019). Artikkelissa kerrotaan jyväskyläläisestä Eveliinasta, jonka kova suoritustahti johti lopulta burn out -tilanteeseen ammattikoulussa. Hänen hyvä koulumenestyksensä innosti vain nostamaan tavoitteita. “En saanut lopulta enää tehtäviä tehtyä ja palautettua ajoissa ja väsytti vaan ihan mielettömän paljon”, Eveliina muistelee. 

Tämän sijaan lukiolaisen tulisi pyrkiä terveelliseen kunnianhimoon. Sen perustana toimivat tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus, omat tunteet, sekä minäpystyvyys. Lukiolainen voi ottaa pieniä tavoitteita opiskeluunsa liittyen. Näiden tavoitteiden on kuitenkin toimittava uuvuttavan sijaan kannustavina. Työtä aikatauluttaessa arkeen jätetään tilaa myös sosiaaliselle elämälle ja harrastuksille. Omat tunteensa huomioonottava opiskelija kuuntelee tuntemuksiaan ja osaa sanoa, kun työtä on tehty jo tarpeeksi. Motivaation taustalla tulee olla oma itsevarmuus, eikä jonkun toisen asettama tavoite. Tämän avulla voidaan pyrkiä arkeen, jossa on aikaa säännölliselle opiskelulle, mutta myös harrastuksille. Itse olen ainakin huomannut piristyneeni, kun asetan itselleni säännölliset opiskeluajat ja hyväksyn sen, että hyvää arvosanaa tärkeämpi on yritteliäisyys.  

Professori Katariina Salmela-Aro painottaa vanhempien ja opettajien osallistumista Juulia Jaulimon artikkelissa. Hänen mielestään ilmiö tulisi ottaa vakavasti. Nykyään opiskelijoiden paineita lisää esimerkiksi digitaalisuus, lisääntyneet tasoerot ja korostunut kilpailu. Salmela-Aro ehdottaa opettajille koulutusta nuorten sosio-emotionaalisesta kehityksestä ja uupumuksen tunnistamisesta. Kouluihin pitäisi luoda yhdessä tekemisen kulttuuri. Jaulimon artikkelissa puhunut Eveliina kohdistaa ohjeensa nuorille: “Välillä on ihan ok ajatella, että kunhan pääsee läpi.” 

A.L.

Taloussanomat 22.12.2015: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001899395.html,  

MTV Uutiset 6.1.2019: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pahoinvointi-kouluissa-pahenee-burn-out-on-tyttojen-syrjaytyminen-jaa-paalle-etta-taytyy-suorittaa-erinomaisesti/7227988,  

Kirjoittaja on Viherlaakson lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, joka kirjoitti tekstin ÄI02-kurssilla prosessikirjoituksena.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommentisi
Nimi